Nappaa ajatuslääke!
Ajatuksen voima on valtava. Tavaroita sillä ei siirrellä (olisi kyllä kätevää tänä harventuneen postiverkoston aikakautena...), mutta mielen kammarissa sillä voi möbleerata varsin vapaasti. Jonkun arvion mukaan ajattelemme noin 60 000 ajatusta päivässä. Osuipa arvio edes jotakuinkin kohdilleen, tuolla täytyy olla valtava vaikutus. Varsinkin kun suuri osa ajatuksista on niitä samoja/liki samoja kuin ajattelimme eilen, viime viikolla jne. Erityisesti uskomuksen muotoiset ajatukset ovat vahvoja vaikuttajia. Uskomukset helpottavat päivästä toiseen omassa elämässä sukkuloimista. Ainakin, jos ne jotakuinkin pelittävät kartan ja kompassin ominaisuudessa. Joskus menee pahasti metsään. Jos vaikkapa käsityksesi itsestäsi menee laajalti huti sen kanssa, mitä muut sinussa näkevät, on odotettavissa hankaluuksia. Kohtaamisen hetkessä ei ehkä tunnu löytyvän yhteistä kieltä.
Onnellisimpia ovat ilmeisesti ihmiset, joilla on pää kevyesti yläpilvessä. Eli ne, jotka pitävät itseään ihan pikkuisen näppärämpinä tyyppeinä kuin "oikeasti" mahdollisesti ovat, mutta eivät sentään ole niin leuhkoja, että porukka kaikkoaa ympäriltä. Huono käsitys itsestä voi ilmetä suojautumisena aukottoman oloisen itseluottamuksen taakse tai meillä ehkä pitempään muodissa olleena itsen pienentelynä ja vähättelynä. Meillä on jokaisella ajatusharhoja. Vaikka realiteetit yleisemmin osuvat kohdilleen, on jokaisella kipupisteitä; pelkoja, häpeän tunteita, sokeita pisteitä ja muita henkisiä möykkyjä. Näitä voi kokeilla liikutella ihmettelyn keinoin. Suosittelen lempeää ihmettelyä kaikille! Älä hyökkää itsesi kimppuun, edes ajatustesi kimppuun, armottomasti mekastaen. Jos hyökkäät voimalla, saat voimaa vastaasi. Poterot syventyvät kuopimalla. Mutta että millainen maailma olisi, jos katsoisikin eri suuntaan, pilkistäisi kohti sinistä taivasta? Se on yhtä totta kuin oma ajatuspotero, laajempi vain. Lempeä ihmettely voisi olla vaikka päivän hyvä työ itselle: nappaa kiinni jostain uskomuksesta, jonka totuudellisuutta olet ehkä hieman ruvennut epäilemään. Kysy, onko se totta? Jos se ei olekaan totta, ainakaan aivan kokonaan, mitä siitä sitten seuraisi? Muuttuuko olosi jotenkin? Toimisitko jotenkin toisin? Ajattelisitko itsestäsi ja mahdollisuuksistasi toisin? Miten se vaikuttaisi ihmissuhteisiisi?
Pelkkä ajatusten muuttaminen ei ehkä muuta elämääsi. Mitä syvempiä uskomuksia liikuttelet, sitä todennäköisemmin tarvitset vipuvoimaksi myös tunteita ja rohkeita kokeiluja, toisin toimimista! Näiden keskinäisistä voimasuhteista voidaan käydä loputonta keskustelua, mutta olennaista on, että kaikki ovat väyliä uskomusten syntyyn ja muovaamiseen. Kun toimit toisin, teet uudenlaisia havaintoja ja käsityksesi muutuvat. Tunteet puolestaan -no, oma käsitykseni on, että niitä tulee ja menee alinomaa ja ne ohjaavat meitä silloinkin kun luulemme olevamme järkipäissämme liikkeellä. Mutta uskomukset ovat kuin valikoivasti tarkentavat rillit nenällä. Minne tahansa katsot, näet asioita niiden läpi. Teet tiettyjä havaintoja, painotat jotain, ohitat jotain. Vanha vertaus on, että norsun kuvailijoiden selostukset kärsästä ja paalujaloista ovat kaikki olennaisesti norsua, joskin ihan erilaisista kulmista.
Mutta se ajatuslääke? Resepti tulee tässä; pohjalle lempeää ihmettelyä ja kun saat jotain saaliiksi, kokeile muuttaa ajatusta siten kuin soisit rakkaan ystäväsi ajattelevan. Näitä lääkkeitä voi nappailla huoletta, eikä koukkuun jääminenkään ole pahasta.
Kiinnostavia havaintoja toivotellen,
Sanna
Psykologipalvelu Sanna Mujunen